Ulkona on tosi hiostava ja lämpimänlöyhkeä ilma ja paljon sääskiä. Tulin siis torstaina Rovaniemeltä. Oli ihanaa olla taas täällä, mennä Kanttorilaan, jossa monet tiesi mun pääsykokeista ja nähä taas kaikkia. En ois pärjänny yhtään niin hyvin niissä pääsykokeissa, ellen ois voinu puhua puhelimessa Markon, Riitan, Elinan ja äitin kans. Oli mahtavaa soittaa niille tiistai-iltana ja kertoa, että olin päässy jatkoon. Ne oli kaikki ihan oikeasti ilosia mun puolesta. Eikä haastattelu ja pedagoginen tehtävä (jossa mun piti selittää niille mun haastattelijoille juttua) ees oikeestaan jännittäny. Tietenki vähän, mutta olin tosi levollinen ja reipas. Ei ollu liikaa paineita ja pysty suoriutumaan tilanteesta rauhallisesti. En yhtään kyllä tiiä, menikö ne ees kovin hyvin, mutta hyvä maku jäi suuhun. Ois kyllä kiva päästä sinne. Saa nähä, onko mun aika vielä.
Rovaniemen reissu oli tosi jännä. Ihan epätodellinen. Kyllä kai sielläkin selviäisi. Kaupunki vaikutti sopivan kokoselta ja ihmiset oli ystävällisiä ja vaikutti aidoilta. Kysyin reissun aikana monilta tuntemattomilta neuvoa tai jutustelin jotain, ja aina vastaanotto oli lämmin. Tollanen asia merkitsee loppujen lopuksi niin paljo enemmän ku monet muut. Mutta siellä on kuulemma kallista asua. Kummaa. Ja Rovaniemellä on mäkiä. Mitä kummaa? :D
Käytiin myös Elinan kans Lenitalla kuvauksissa. Ei ollu ees traumaattista vaan ihan mukavaa. Toivottavasti kuvat on nättejä. Elina tuo koevedokset mule vierailupäivänä. Ripari tosiaan alkaa jo ens tiistaina, tai no keskiviikkona mutta mennään sinne tiistai-iltana. Kivaa:). Joulusaarnan saaminen kyllä aluksi ahisti, mutta ajatukseen on jo ehtiny tottua. Enköhän minä siitä jotain saa sanottua. Joulusta tulee vaan aiheena jotenki sellanen kalsa olo, kun siitä ois ainaki mulla niin paljo tylsää ja merkityksetöntä sanottavaa, tai ainaki sellasta, mikä vois jouluna olla ihan jees, mutta kuulostaa kesällä tosi pöhköltä. Kesällä ei vaan oo oikein joulufiilis. Mutta kylläpä tämä tästä.
Oltiin Nivalassa kattomassa PULA!-ooppera. Oli tosi mahtava. Eka kerran elämässäni liikutuin jostain esityksestä ihan kunnolla itkemään.
Jos haluan pelastaa tämän illan, menisin nyt ulos kävelemään ees hetkeksi. Vaikka siellä onki sääskiä. Pitää pukea kunnolla.