Kerron lisää

Kouluviikko on oikeastaan takana, huomenna on niin erilainen päivä ku lähtään koulun kans sinne Tampereelle (kivaa, kouluretki ihanku ala-asteella!). Nyt on ohi kolme viiden tunnin luentoa ja neljä päivää lihasukon piirtämistä. Phuuh. Piti piirtää se ukko eestä ja takaa, siis kaks A1-kokosta kallista ingres-paperia piti tuhertaa. Tänään oli kurssin kritiikki, se Rauli on tosi ankara opettaja. “No mun pitää olla täällä se natsi.” Se kiikun kaakun anto mulle vitosen sitte kuitenki, se kehu erityisesti sitä viimeviikkosta muotokuvaa:). Olin tyytyväinen. Lihasukoissa kyllä ois vielä saanu olla yhet lisäpäivät, kauhia tahti jotenki, tänään iski välillä vähä paniikki. Vaikka kuka niitä ois enää kauempaa jaksanu tehä? Kauhia vaiva, eikä niitä sitte jaksa ees katella saatikka seinälle pistää. Jos joku on kiinnostunu lihasanatomiasta niin mulla ois kuvia. Halvalla lähtee. Tai sitte ei, saatanhan vaikka kiintyä niihin, hmm…

Ei ne luennot muuten ihan viittä tuntia kestäny, neljä ja puol ehkä. Niillä paikattiin niitä edellisellä viikolla väliinjääneitä luentoja. Ja oli niissä vartin ja viiden minuutin tauot. Ja se luennoitsija on aika jees, pääsen jatkossa sen kyydillä Ouluun tiistaisin, sitte vaan oon puol tuntia myöhässä harkoista. Mutta se onnistunee. Mahtava homma! Jotenki asiat vaan kummalla tavalla tuppaavat järjestymään.

Tällä viikolla oon tutustunu ihan uuteen maailmaan, nimittäin dyykkaukseen. Maanantai-iltana käytiin ekan kerran, sillon oli paras saalis. Mentiin Idan, Katrin ja Sallin kans ja löydettiin K-kaupan roskiksista paljon paprikoita, parsaa, kukkakaalta, salaattia, kurkkua ja tuoreita herkkusieniä. Ne oli kaikki muoveissa paitsi kukkakaali, joka me keitettiin. Hyvää oli ja saatiin mahat pullolleen! Kukkakaalin lisäksi paistettiin sieniä ja paprikoita, sitte oli Idan ranskalaisia ja kurkkua ja salaattia. Nam. Mulla oliki kauhia nälkä sen maratonluennon jälkeen eikä yhtään mitään ruokakaapissa, että oliki aika hyvä ratkasu mennä dyykkaan. Ja olihan se hassua! Mutta hyvää ruokaa ja vielä ilmasta! Tiistaina löydettiin kivasti leipää ja myöhemmin purjoa. Ja sellasia kivoja puulaatikoita. Siis vähäkö mää muutun taiteilijaksi, nytki kauhea nälkä. Siis oikeesti hei. :D

Heeh…

1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
2. Kerron sinulle, mikä bändi / elokuva muistuttaa minua sinusta.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
8. Jos teen tämän sinusta, sinun täytyy laittaa tämä journaliisi.

Olipa ihana viikonloppu! Näin paljon Enna-kultaa ja se oli mukavaa. Eilen oli Ennan yllätysläksiäiset, oli mahtava nähdä kuinka oikesti ilahtunut se oli ja muutenkin oli niin kivaa että sille oli järjestetty sellaset. Tais olla Ellan ja Ilonan alkuunpanema juttu, kiitokset tytöille!

Nyt tuntuu hyvältä. Jotenki olo vaan parantunu ja ihan mukavalta tuntuu taas olla koulussa. Ei oo sitäpaitsi ku neljä oikeaa päivää ja perjantaina me lähtäänkin koulun kans Tampereelle, käydään taodemuseoissa. Saapa nää lähteekö mulla kuitenki järki ku tällä viikolla piirretään vaan sellasta lihasukkokipsipatsasta, siis sellanen torso jossa näkyy kaikki lihakset. Se voi kuulemma olla piinaavaa. Viime viikon piirtäminen oli aika mukavaa. Opettaja kehu mun muotokuvaa:). Tällä viikolla meillä muuten jatkuu taidehistorian luennot, eri luennoitsija. Tiistaina ei ookkaan luentoa, vaan se on tänään maanantaina. Kiva, ei tarvi lähteä kesken sinne orkesteriin. Nyt mua ei ressaa se tiistai oikeestaan yhtään. Tiistaikammo on ikävä.

Pitäs käydä kirkkoherranvirastossa kysymässä missä ne Laurialat, joilla ne siioninvirsiseurat pidetään, asuu.

Oon Ennalla, se laulaa, ihanaa:).

Tulin eilen bussilla Raaheen, ei ees ollu tarpeeksi rahaa ku unohin laittaneeni ne eri takin taskuun. Onneksi oli mukava kuski ja vastassa Marko puuttuvien kahen euron kans. Sitte Markon pitiki kohta lähtä jatkoriparille NYYH ja minä lähin Kalajoelle Tosipohjalla-tapahtumaan srk:n pikkubussiporukan kans. Enna tuli meille yöksi, oli kivvvvvaa. Tänään käytiin Tatun kans kiinalaisessa syömässä, se halus sitte tarjota meille. :) 

Tajusin, että kyllä minä kovasti kaipaan sitä, että kuuluisi johonkin yhteisöön. Sellaiseen, joka olisi sellainen josta tykkää ja sellainen jossa itsestä tykätään. Mulla on vaan jotenki tosi irrallinen olo ja tuntuu että on jotenki ihan eristäytyny maailmasta. Silloin kaipaa sitä, että voi olla porukassa ja tuntea itsensä tervetulleeksi ja tuntea se porukka sellaiseksi jossa haluaakin olla. Nyt lähinnä vois olla mukava olla vaikka jossain mummojen sukankutomisvirrenveisuukerhossa. No tän kuun lopussa on Limingassa joittenki kotona körttiseurat. Parasta.

Tämän kirjoituksen merkitys on minullekin ihan epäselvä. Ehkäpä sekoan vielä jonain päivänä. Huomenna on muuten luento aiheesta Miten tulla toimeen sisäisen taiteilijuuden kanssa? En minä ole taiteilija, olisi kiva tulla toimeen edes itsensä kanssa. Ihan mielenkiintoista kuulla mitä siellä oikein sanotaan. (Nyt ku mietin, veikkaan että jotain sarjassamme “kulkekaa vaan omaa tietänne yrittämättä olla jotain muuta kuin mitä olette”. Juu juu. Helpommin sanottu ku tehty jos oma tie vaikuttaa aika pöhköltä.)

Mun kämppis Katri pyysi että saako se seuravalle filmilleen ottaa kuvia musta ja sellosta ja itsestään ja sellosta. Hih.

Luennot jatkuu ens viikolla, mutta tiistain luento onki maanantaina. Oikeastaan tosi hyvä niin tiistaina ei tarvi lähtä kesken.

Tänä aamuna oli sellanen olo, että tänään piti olla jotain tosi erityistä jota olin oottanu. Mutta ei ollu! En jummarra. No Marko kävi eilen, käytiin kaupoissa ja oltiin täällä Limingassa. Tänään mahtava fiilis ku mun niska ja hartiat ei oo enää kipeät kun Marko hiero niitä! Parasta.

Tänään piirrettiin mallista kasvokuvaa. Olin tosi tyytyväinen omaan työhön. Huomenna vaan se viimeistelyyn. Kivaa kun tuntuu että joku onnistuu.

Minä en keksi mitään kirjotettavaa. Kamalaa kun Elina lähtee Englantiin. Niin pian. Enkä oikein näe sitä enää ku ihan vähän vaan. YHYY!

Meilläpä loppu taidehissan luento lyhyeen - luennoitsija oli päissään. Niinpä. Helpotus oikeastaan. Meillä jatkuu nyt paljo myöhemmin ja tulee se toinen luennoitsija joka luultavasti on joku normaali. Onneksi sain tänään sen maailman taiteen historia -kirjan ja voin lukea noita asioita myös itse. Ne käsitellään “sitte joskus”. Mutta olipa aika mielenkiintoset n. viistoista minuuttia ennenku rehtori tuli ja otti homman hanskaansa. Monia nauratti, mua ei. Kammottavaa.

Mutta nytpä saa pitää taukoa ja lähtä vasta kohta sinne Ouluun orkesteriin. Aaaah. Eilen oli tavallaan tosi vaikea päivä. Pitää koittaa pysyä kasassa. Onneksi Marko tulee huomenna käymään täällä! Minä en haluaisi murehtia asioita jotka eivät kuuluisi minun murehdittavikseni. Mutta ei siitä sen enempää. Elämä kai on. Ja siinä on myös paljon kaunista.

Eilen oli siis Tatun läksiäiset. Oli aivan parhaat. Onneksi oli, koska Tatukin on aivan paras. Oli niin hauskaa pidellä sitä Ennan kans takapenkillä kun sen silmät oli sidottu ja selittää sille kaikkea mitä sille muka tehtäis josta se oli tietenkin järkytyksissään. Ei, me ei ajeltu sen viiksiä:). Se siis kaapattiin lopulta sieltä virallisista läksiäisistä ja vietiin nuorten jatkoläksiäisiin. Voi Tatua, voi ihmisiä, voi elämää. Yöllä piti vielä ajaa Liminkaan, niskaan sattu koko ajan. Nyt on jotenki keventyny olo.  

Tuntuu välillä että en osaa piirtää ollenkaan. Mutta se kai kuuluu asiaan ja on hyvä juttu. Jos tuntuis että osaa tosi hyvin niin sitte ei kehittyis. Mutta silti se on vähä kiusallinen olo.

Olen onnellinen ja kiitollinen monista asioista. Näin muuten eilen Juulian vauvaakin. Se oli ihan uskomattoman pieni ja kaunis. Hamm.  

Vihdoin taidehistorian luento ohi. Ihan epäinhimilliset ajat, melkein kolme tuntia lähes putkeen siellä hämärässä auditoriossa. Vähän helpotti tänään ku alko jo olla asiaa mistä itekki muistaa historiasta jotain. Hohh. Nyt se on ohi. Tältä erää.

Aloin jo eilen oottaan viikonloppua. Nyt se on jo paljon lähempänä ku ennen luentoa. Huomenna tarvii vaan tehä loppuun toinen kuva siitä miehestä ja sitte jo pääseekin pois. Ei sillä ettei täällä ois kivaa. Mutta on ikävä Raahea, raahelaisia ja kotia.

Söin eilen varmaan liki kakskyt pikkuomenaa koulun takana olevasta omenapuusta. Yllättävän vähä meni maha sekasin. Nyt on pakko lähtä kauppaan ostamaan jotain syötävää. Mulla on vaan leipää eikä sitä vaan tee yhtään mieli. Plääääh. Eilen käytiin Idan kans saunassa, tuolla pihan perällä on oikea puusauna. Aika jännää.

Sain tänään hepulikohtauksen. Se oli tavallaan kivaa mutta enimmäkseen omituista ja vähän kamalaa. Tämä tapahtui lounaalla, aloin nauraa Anjan kommentille. (Anja on siis mun ryhmässä, se on mukava tyttö Oulusta.) Aluksi mun naurun huomas Ida ja sitte muutki. Koitin hautautua maan alle mutta se ei onnistunu, onneksi mun nauru oli lähes äänetöntä ainakin aluksi. Tuntu välillä ihan ku ois itkeny tosi voimakkaasti. Sitä kesti kauan. Sitte oli maha kipeänä. Mun nauru oli jo laantumassa, kunnes Anja totesi: “Nauru on terveellistä.” No kyllä se sitte onneksi joskus loppu.

Sain eilen kuulla, että myös hajuton tärpätti on erittäin myrkyllistä ja siitä tulle paljon vaarallisia kaasuja. Että näin. Onhan se kyllä ihan loogista. Kamalaa. Sitte ei voi ees tietää hengittääkö sitä. Voi tulla pysyviä aivovaurioita ja persoonallisuudenmuutoksia. Siitäkö kaikki johtuu???

Tänä aamuna herätessäni pääsä soi Eläkeläisten Elän humpalla. Kuuntelin humppaa kyllä illalla kävellessäni liki yheltätoista Limingan keskustasta asuntolaan. Oli pimeää ja kylmää ja taakka oli raskas. Eilen kävin Oulussa siellä orkesteriharkoissa. Oli aiva väsyny fiilis mennä sinne, lähteä kesken pois sieltä uuvuttavalta luennolta ja könytä sellon ja repun kanssa bussille ja kävellä vielä Oulussakin. Useampi kilometri tuli kyllä eilen käveltyä. Mutta oli piristävää soittaa! Porukka vaikutti kivalta, kuin myös Vivaldin Vuodenajat. Soitettiin se läpi eikä se kokonaisuutena vaikuttanut mitenkään törkeän vaikealta. Sitte illalla kävin vielä Maikilla, sillä ja sen veljellä on ihan tojella hieno ja iso asunto, niinku jostain huonekalumainoksesta.

Tänään piirrettiin koiria! Se oli mukavaa. Kohta alkaa koulun luento, yliopistoluento on sitte myöhemmin. Mun pitäis tehdä kuvapäiväkirjaaaaaaaaaa.