Wednesday, January 30, 2008
Monday, January 14, 2008
risukasaankin!
Herää kysymys, kuinka tunneihminen voikaan olla? (Ennen aattelin että oon ihan rationaalinen ja feisbuukkitestiki sanoo että olen right-brainer.)
Sunday, January 13, 2008
valo viipyy matkallaan
Eilisen ohjemassa oli lasipurkkien vienti keräykseen ja pullojen palautus. Kierrätyspiste on suht lähellä, ja meiän taloudessa aletaan nyt kyllä lajittelemaan jätteitä metalliin, pahviin ja biojätteisiin. Pitäs hommata vielä jotain astioita, ainaki biojätteelle. K-kaupoista saa muuten nykyään kauppakassiksi biohajoavia muovikasseja! 30 senttiä maksaa, tuplat siis normaalista. Ja maailma pelastuu!
Avaimeton elämä on onnistunut yhteistyökykyisen kämppiksen kanssa. Ensijärkytys on laimennut ja ajattelen välillä muutakin kuin sitä kuinka elämä voi vasta avaimien löytymisen jälkeen alkaa. Niin, niitä avaimia ei voi niin vain teettää, koska se on ura-avain ja siihen tarvii lupakortin. Soitan viikolla isännöitsijälle kunhan oon ensin soitellu vielä lukiolle. Tietoa tällasista tilanteista oon löytäny lähinnä keskustelupalstoilta, ja saatan joutua avaimen (joka tehään Wärtsilän tehtaalla) lisäksi maksamaan lukkojen vaihdon. Saa nyt nähä. Mulla on välillä ollu sellanen maailmanloppu-olo tän takia, viivku mut ajettais taivasalle sen jälkeen ku oon pulittanu kaikki rahani ja kaikki vaan oman huolimattomuuteni takia… Vaikka tämä on vaan tällanen käytännön asia. Mutta ne onki helpompi tajuta ja siten surra?
Wednesday, January 9, 2008
niin muuten,
Thursday, January 3, 2008
think I’m gonna be sad, think it’s today
Jouluna olin sen verran joulumielellä että suklaata mussutin monta laatikkoa, nyt oon tammikuun karkkilakossa ihan kokeillakseni miltä vaihteeksi kieltäymys tuntuu. Katotaan myöhemmin jatkoa. Oon ollu kerran joulun yli karkkilakossa, en oikein muista millasta se oli. Sisko väitti että koko ajan vaan kuolasin ku muut söi suklaata, paljon mahollista. Mutta luulen että sinä jouluna oli kuitenki fyysisesti parempi olo ku tänä jouluna. Miksi jotku jutut tuntuu ja maistuu ihanalle suussa mutta pahalta mahassa? Epäloogista. Ja mulla kyllä tulee sitä suurempi makeanhimo mitä enemmän makeaa syön. Ehkä teen poksit ja lopetan karkinsyönnin kokonaan.
Tänä jouluna tapahtui myös jotain surullista. Meiän mummu kuoli, isän äiti joka oli viimeinen isovanhempi elossa. Olihan hän jo 90-vuotias ja sairas myös, mutta silti tuntui kummalliselta ettei mummua enää ole. Sairaudesta huolimatta mummu oli loppuun asti ystävällinen ja hyväntuulinen. Hautajaiset on parin viikon päästä.
Niin se meiän joulukonsertti meni kivasti, kuuntelemassakin oli lähes 300. Oli vaan aika ärsyttävää kattoa ja kuunnella itteään videolta, oon kai liian kriittinen. Ei pitäis olla koska se on kuitenki vaan harrastus eli plussaa, ei ole pakko olla hyvä.
Kohta on taas aika lähteä Rovaniemelle ja erota täällä olevista ihmisistä. Onneksi on myös ihmisiä joita näen siellä. Kuitenkin siellä oon ehkä enemmän yksin kuin täällä. Mutta kevättalvi on minusta ihana vuodenaika!